Parituskriminalisoinnin merkitys seksityössä

Paritus on kielletty rikoslaissa. Paritus tarkoittaa taloudellisen hyödyn tavoittelua toisen seksityöstä. Parituskriminalisointi koskee taloudellisen hyödyn tavoittelua vain sellaisesta toisen tekemästä seksityöstä, jossa tapahtuu sukupuoliyhdyntää tai siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa.

Pelkkä taloudellinen hyötyminen ei kuitenkaan ole paritusta, jos hyödyn tavoittelu ei suoraan kohdistu toisen seksipalveluista hyötymiseen. Jos seksityöntekijä ostaa kirjanpitäjän palveluita, niin kirjanpitäjä ei syyllisty paritukseen. (Kirjanpitäjä ei hyödy toisen seksityöstä, vaan siitä että seksityöntekijä tarvitsee kirjanpitopalvelua.)

Taloudellinen hyötyminen on paritusta vasta, kun tekijä (parittaja) tavoittelee taloudellista hyötyä suornaisesti siitä, että toinen ryhtyy korvausta vastaan tapahtuvaan sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon.

Parituskriminalisointi merkitsee käytännössä mm. seuraavia asioita:

• Työsuhteessa ei voi tehdä sellaista seksityötä, jossa tapahtuu sukupuoliyhdyntää tai siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa, koska silloin työnantaja syyllistyisi paritukseen. Tällaista seksityötä voi laillisesti tehdä ainoastaan yksityisyrittäjänä.

• Seksipalveluiden mainostaminen on vaikeaa, koska avoimesti tapahtuva toisen seksipalveluiden markkinoiminen voidaan katsoa paritukseksi.

• Seksityötä tehdessä kannattaa pyrkiä siihen, ettei omalla toiminnallaan anna poliisille mitään syytä ruveta epäilemään paritusta.

• Seksityöntekijä voi ilman omaa syytään joutua poliisikuulusteluun, jossa poliisi vaatii häntä antamaan todistajalausuntoa parituksesta.