9. Markkinatalouden kritiikki

Prostituution vastaisessa keskustelussa on käytetty argumentteja, jotka voi nähdä samalla koko markkinataloutta kritisoivina. Tällaisia perusteiltaan kapitalismin vastaisia ovat mm. seuraavat väitteet:

• "Kaikki ei saa olla kaupan."
• "Seksiteollisuuden kasvu perustuu keinotekoisten kulutustarpeiden luomiseen."

Markkinataloutta ja rahan valtaa voidaan aiheellisesti kritisoida monista asioista. Yhä useampien asioiden siirtymien rahatalouden piiriin ei ole ollut joka suhteessa onnellista kehitystä. Jopa aivan perustavat inhimillisen välittämisen ja hoivan muodot, kuten sairaiden, vanhusten ja lasten hoito, on siirtynyt perheen ja suvun piiristä markkinatalouden piiriin, kun jopa yhteiskunnan ylläpitämät hoivapalvelut toimivat nykyään tulosvastuullisesti markkinatalouden pelisääntöjen mukaan.

Yksittäisen toimialan syyttäminen muita pahemmaksi "kaiken kauppaajaksi" tai "keinotekoisten kulutustarpeiden luojaksi" kuulostaa tekopyhältä hurskastelulta, kun koko yhteiskuntamme toimii nykyään rahatalouden ympärillä ja rahasta on tullut monissa asioissa tärkein tai ainoa mittari. Löytyy myös monia toimialoja, joiden luomat kulutustarpeet ovat paljon keinotekoisempia kuin seksipalveluiden kulutustarve.

On varmasti aiheellista muistuttaa moneenkin eri asiaan, että kaikki ei saa olla kaupan. Markkinatalouden kritisoimisessa olisi kuitenkin otettava huomioon, että yksittäisen ihmisen valinnanmahdollisuudet ovat rajatut. Me tarvitsemme rahaa ja meidän on ansaittava rahaa voidaksemme elää tässä yhteiskunnassa.

Me seksialalla toimivat ajattelemme, että seksipalveluita voi myydä ja ostaa tavalla, jossa kaikki ei ole kaupan. Seksialalla niin kuin kaikessa muussakin liiketoiminnassa on otettava huomioon muitakin arvoja kuin raha.