Jari Leskisen paritusta ja prostituutiota käsittelevä artikkeli, joka ilmestyi 3.4.2003 keskuskusrikospoliisin Rikostutkimus 2002 -julkaisussa, sisältää eräitä harhaanjohtavia väitteitä. Artikkeli perustuu poliisin rikostutkimuksissa esiin tulleisiin tapauksiin. Silti artikkeli esittää väitteitä, jotka voi ymmärtää tarkoittavan koko prostituutiota tai koko seksibisnestä.

Leskinen kirjoittaa julkaisun sivulla 10: "Suomalaisia ammattiprostituoituja toki toimii seksimarkkinoilla, mutta hekin joutuvat alueesta ja kaupungista riippuen työskentelmään joko virolaisten tai venäläisten rikollisjohtajien alaisuudessa."

Kaikki tuntemani suomalaiset prostituoidut (sekä ne ulkomaalaiset prostituoidut joilla on oleskelulupa Suomessa) työskentelevät itsenäisesti ilman parittajia. Paritusorganisaatiot ovat saattaneet yrittää kiristää joitakin suomalaisiakin, mutta minulla ei ole mitään syytä uskoa, että Leskisen väite pitäisi yleisesti paikkansa.

Sivulla 19 Leskinen kertoo Seppo Sillanpään artikkelista, joka käsittelee prostituoituihin kohdistuneita ryöstöjä ja pahoinpitelyitä. Artikkeli ei suoraan kerro yhtä oleellista asiaa: onko kyseessä pelkästään ulkomaalaiset prostituoidut?

Artikkelissa kerrotaan, että ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet kesästä 1999 lähtien. Siinä ei kuitenkaan kerrota ilmeistä syytä tähän käänteeseen: vuonna 1999 tuli voimaan ulkomaalaislain muutos, jonka jälkeen prostituutiosta epäillyt ulkomaalaiset on voitu käännyttää maasta.

Ulkomaalaislain prostituutiopykälän takia ulkomaalaiset prostituoidut ovat käytännössä lainsuojattomia. Karkotuksen välttämiseksi he eivät voi turvautua poliisin apuun, joten he joutuvat alistumaan paritusorganisaatioiden valtaan. Mikäli seksipalvelujen ostoa ja/tai myyntiä kriminalisoidaan, niin sen jälkeen myös suomalaiset seksityöntekijät voivat joutua samaan asemaan.

Sivulla 30 Leskinen kirjoittaa: "Rikoslakia tulisi muuttaa siten, että rikoslakiin saataisiin mainita törkeästä parituksesta."

Tästä voin olla samaa mieltä, mutta sillä edellytyksellä että samalla parituksen määritelmää muutetaan siten, että parituslaki ei estä prostituoidun työn organisointia vaan suojelee hänen itsemääräämisoikeuttaan, koska vain siten parituslaki voidaan saada käytännössä toimimaan prostituoidun suojelemiseksi.

Väite sivulla 30: "Kun prostituutiopalveluiden suomalaisasiakkaat tietäisivät, että heidän puhelinkeskustelunsa prostituoitujen kanssa tulisivat todennäköisesti myös poliisin tietoon, tämä varmasti panisi asiakkaat vakavasti harkitsemaan yhteydenoton järkevyyttä."

Väite sinänsä pitänee paikkansa: kyllä varmaan harkitsisivat. Mutta entä sitten? Ei ole mitään syytä uskoa, että seksin myyminen ja ostaminen silti vähenisi.

Näitä samoja aiheita käsittelen perusteellisemmin asiantuntijalausunnossa, jonka annoin oikeusministeriön työryhmälle 26.3.2003. Lausunto löytyy Seksialan Liitto SALLIn verkkosivuilta täältä.

Lisätiedot

• Seksialan Liitto SALLIn asiantuntijalausunto oikeusministeriön työryhmälle 26.3.2003
• puheenjohtaja Johanna Sirkiä
  Yhteystiedot
• Keskusrikospoliisin julkaisu Rikostutkimus 2002
• Keskusrikospoliisin julkaisua koskeva tiedote